Torino

Twisterin tarina alkoi, kun American Raceways Inc (ARI) lähestyi silloista Fordin pääjohtajaa "Bunkie" Knudsenia ja pyysi pace car'eja viidelle silloiselle olemassa tai suunnitteilla olevalle radalleen. 10 kpl 1970 -mallista Mustangia tehtiinkin - näistä 5 Mach I:stä ja 5 avomallia - kaikki oli varustettu 428 Super Cobra Jet -moottorilla ja 4 -pykäläisellä manuaalivaihteistolla. Autoissa oli erikoiskylkiteipit ja kummassakin takalokasuojassa kotiratansa tunnus. Kuvassa nämä 5 Mach I:stä.

 

Ford oli panostanut hankkeeseen paljon, kun ARI menikin konkurssiin. ARI -projektista tietämätön Kansasin alue (District Sales Office, DSO) lähestyi samaan aikaan pääkonttoria esittelyautopyynnöllä, eikä Kansasin toimisto arvannutkaan, kuinka sopivaan aikaan se oli asialla. Projekti suunnattiinkin sinne.

 

Marraskuun 7. 1969 Kansas Cityn alueen Ford -myyjät kokoontuivatkin Kansas City International Racewayllä järjestettyyn "Total Performance Day:hin", jossa nähtiin mm. Ford Drag Team, Ford's Total Performance Show ja Bob Tascan High Performance Show. Nämä tiimit matkustivat letkassa ympäri Yhdysvaltoja esitellen Fordin muskeliautoja. Ford oli hieman myöhässä hi perf markkinoilla ja panostikin voimakkaasti myyntiin, jonka arvioitiin hi perf -markkinoilla olevan n. 800 000 kpl vuonna -70. Tapahtumassa oli myös seminaareja alueen myyjille, varaosa- ja huoltopäälliköille ja iltapäiväivällä annettiin tilaisuus ajaa kelloa vastaan varttimaililla. DSO:n kunkin 13 myyntialueen parhaat palkittiin kaikkien osallistujien saadessa todistuksen osallistumisestaan.

 

 

Iltapäivän lopuksi vieraat kuljetettiin alueelle, jossa riveissä odotti Twister Specialit, 96 Grabber Orange -väristä Mach I:stä ja 90 Calypso Coral -väritettyä Torino Cobraa.

 

Autot oli rahdattu rautateitse Atlantan tehtaalta Kansas Cityyn ja sieltä rekoilla Fordin Claycomon tehtaalle, jossa alihankkija teki Twister -teippauksen Fords Special Promotions Divisionin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tehtaalta autot siirrettiin jälleen rekoilla ensiesittelyynsä.

 

Tuohon aikaan 428 SCJ -moottoreita ei riittänyt Mach I:iin, joten puolet niistä tehtiin 351C-4V -moottorilla. Sen sijaan kaikkiin Torinoihin asennettiin 429 Ram-Air Cobra Jet (J- koodi). Jotkin Torinoista oli varustettu 3.91:1 perällä ja loput 3.50:1:llä.

 

3.91:1 -perä oli Traction Lok -tyyppinen ja kuului Drag Pack -optioon. Tässä optiossa myös kone upgreidattiin Super Cobra Jetiksi, joka sisälsi 4-pulttiset runkolaakeripukit, öljynjäähdyttimen, mekaaniset nostimet, Holley -kaasuttimen, takomännät ja dual-point sytytyksen 4-pykäläisellä manuaalilla varustettuissa autoissa automaattivaihteisten sisältäessä normaalin jakajan.

 

3.50:1 -perällä varustettu "perus" -429 CJ ei sekään mikään nössö ollut; hydraulinokalla, 11.3:1 puristuksella ja Rochester Quadrajetillä sille ilmoitettiin tehoksi sama 370 hv kuin SCJ:lle, vaikkakin tehokäyrät olivat erilaiset.

 

Autoja valmistettiin seuraavasti:

 

- 429CJ, 4-nop manuaali (koodi: 6), perä 3.50:1 (koodi: S) 37 kpl

- 429CJ, C6 -automaatti (koodi: U), perä 3.91:1 (koodi: V) 20 kpl

- 429SCJ, 4-nop manuaali (koodi: 6), perä 3.50:1 (koodi: S) 13 kpl

- 429SCJ, C6 -automaatti (koodi: U), perä 3.91:1 (koodi: V) 20 kpl

 

Luvut vaihtelevat hieman lähteistä riippuen, joissakin mainitaan C6 -automaatilla tehdyn 60 kpl ja 4-nop. manuaalilla loput 30.