GENERAL INFORMATION
Artikkelitarjontaa on kertynyt rakennusprojektin aikana. Löydät artikkelit allaolevista linkeistä, myös hieman yleisempääkin linkkitarjontaa on esillä.
Hauskoja lukuhetkiä !
TECH MATERIAL
Hitsausta Torinon alla
Tekniikka
Teknilliset artikkelit käsittelevät aihepiirejä pääosin Fordin tiimoilta yleensä ja Torinosta erikseen.
Aiheet löytyvät pääasiassa kirjoittajan oman ajopelinsä rakentelun aikana dokumentoiduista työohjeista ja -kuvauksista, mutta mukana on myös teoreettisempaakin aineistoa sekä yleisluonteista dataa, taulukkotietoa yms..
Huomautettakoon tässä yhteydessä, että työohjeet ja -kuvaukset ovat lähinnä dokumentaatiota siitä, miten tekijä on itse nähnyt parhaaksi työt aikanaan tehdä. Lukemisessa ja soveltamisessa tulee käyttää tervettä järkeä ja soveltaa aineistoa käyttöönsä omien tarkoitustaan vastaaviksi tai ainakin nyt vähintään tietyn kriittisen otteen kautta.
Itse olen pyrkinyt tietynlaiseen perinpohjaisuuteen, joten useasta asiasta pääsee varmasti vähän vähemmilläkin töillä. Tulee myös muistaa, että käytössäni ovat olleet ne tyypilliset harrastajan perustyökalut, joten ammattimaisen korjaamon laitteilla tehtynä/teetettynä moni asia voisi olla helpompaa.
Toivon dokumentaatiosta joka tapauksessa olevan hyötyä lukijoilleni !
TORINON PELTITYÖT, OSA XII: LISÄÄ PELTITÖITÄ
YLEISTÄ
Tämänkertaisessa dokumentissa katsastellaan hiekkapuhallussession jälkeisiä peltitöitä. Itse asiassa prosessi ei edennyt aivan niin yksiselitteisesti tyyliin putsaus -> hitsaus -> puhallus, vaan isoimipien hitsaustöiden jälkeen kori puhallettiin, tehtiin taas hitsaustöitä, puhallettiin lisää jne. Osasyynä oli toki operaation viemä aika ja käytössä olleen kompressorin kanssa tulleet ongelmat, mutta jos itsellä on sekä puhalluslaitteet että töihin tarvittavaa aikaa, kannattaa asiassa vähän tähän tapaan, pikkuhiljaa hiljaksiin, edetäkin.
Puhalluksen jäljiltä paljastuu aina lisää reikiä ja syntyy jopa ihan uusiakin. Peli on tilannekohtaisesti katsottava läpi ja tehtävä tarvittavat työt.
TORINON PELTITYÖT, OSA XII: LISÄÄ PELTITÖITÄ
Jotta auton hiekkapuhallus toimisi parhaammalla tavalla, täytyy varmistaa eri paikkojen luoksepäästvyys.
Lisäksi autossa on, purkamisasteesta riippuen, paljonkin tavaraa, jota EI saa puhaltaa. Eikä siitä jäljelle
jääneestäkään osasta kaikkea :-)
Käytännössä tämä tarkoitti auton purkimista lisää, itse asiassa lähestulkoon kaikki, mitä irti oli vielä otettavissa,
lähti nyt irti.
Tässä tarinassa pientä dokumentaatiota näistä valmistavista töistä, pääosin siis purkutöistä
Puhalluksen jälkeen ajoin myös pahimmat pakkelit takapään kylkipeltien alaosista pois. Onneksi muissa pintapelleissä sitä ei juuri ole. Vasemman etuoven ja pyöränaukon välistä paljastuikin sitten taas vanha paikkaus, joka oli tehty suunnilleen sinne päin. Itse pelti oli ehjä, mutta väärin asemoitu ja se oli hitsattu paikallaan miten sattuu. Saumoissa oli usean sentin mittaisia rakoja ja pakkeli olikin niiltä osin kostunut ja halkeillut lähes pintaan saakka...
...ja myös joskus aikaisemmin paikattu seinämä saman pellin edessä lähti suht kevyellä väännöllä ja naputtelulla pois; se oli aikanaan roiskittu sähkölinnun ulosteella reiän päälle ilmeisesti ruosteita alta juuri putsaamatta...
Koska joutuisin tekemään koko alaosan uusiksi, asensin etuoven paikalleen väliaikaisesti, jotta saisin haettua kylkimuodon kohdalleen. Itse asiassa kävin toiselta puolelta piirrottamassa sapluunan, jolla muodon tekisin peilikuvaksi siitä ja käyttäisin oven alareunaa tarkistaakseni linjauksen...
...minkä jälkeen avasinkin kyljen. Sisällä oli tervettä peltiä, minkä jo tiesinkin, koska tänne olin päässyt sisäpuolelta käsiksi.
Heppailin etupellin paikkaansa aukkoon ja siirsin linjauksen kaareksi pellin reunaan. Varmistin oven alareunan linjauksella sopivuuden...
...ja heppasin kylkipalan paikalleen.
Täyssaumat ja hionta perään ja alkaa näyttää tältä. Kyljen osalta saumojen päälle tulee vielä tina.
Kaivoin vielä varmuuden vuoksi takavalojen ympäristön esiin, koska ajattelin vetää kerroksen tinaa sinnekin, olihan niitä hitsattu. En myöskään ollut aivan varma lähiympäristön pellin kunnosta, semminkin kun sisäpuolelta oli havaittavissa merkkejä siitä, että jotain saattaisi reunoilta löytyä. Löytyikin, tosin vähän. Reunaan oli syöpynyt pari reikää, joten tein paikan. Kuvan mukainen magneettinen "hitsarin suorakulma" on aika kätevä vehje tälläisissä, pienet palat pysyvät näppärästi aloillaan kunhan muistaa hitsatessa, ettei tökkäise aloittaessa langalla palaa sivuun.
Takavalojen päälle sijoittuva "lippa" ja sen kulma oli lähemmässä tarkastelussa osoittautunut olevan korjatun vasemmalla puolella jäljestä päin. Teknisesti ottaen kunnossa, ei ruostetta jne..., mutta ruma ja kaukana oikeasta muodostaan. Kulman kuuluisi olla pyöreä, mutta tässä se oli lähes terävä. Tämä näkee kuvasta selvästi; toiselta puolelta kopioitu oikea muoto on tussilla piirrotettu kulmaan....
...tältä pakkelin alta kaivettu kulma näytti päältä päin.
Suunnittelun ja mittomisten jälkeen leikkasin kulman auki piirrotettuja viivoja myöten ja pyöristin kulman oikeaan muotoonsa...
...ja aloin valmistaa paikkaa. Käydään sitä vähän tarkemmin läpi, siitä saattaa olla jollekin lukijalle hyötyä :-) Homma on sinänsä yksinkertainen; haetaan sopivaan pelipalaseen alustavaa pyöristystä kuten esim. kuvassa taivuttamalla sitä sopivankokoisen putken ympärillä.
Muotoa verrataan toisella puolella olevaan ehjään kulmaan.
Palasta sovitetaan aukkoon, piirrotetaan ja työstetään ja hetken napsimisen jälkeen se näyttää tältä. Paikkapala tulee sopia päämuodoiltaan reikäänsä, ilmaraolla ei tässä vaiheessa ole niin suurta merkitystä, kunhan se ei ole liian iso...
...ja tässä se onkin jo hepattu kiinni. Aloitetaan heppaamalla se sopivasta kulmasta kiinni siten, että päämuodot sopivat yhteen. Vasaralla naputtelemalla haetaan pinnat tasan ja heppaillaan sitä mukaa kiinni. Muutaman ensimmäisen hepin jälkeen pala on suht tukevasti paikassaan ja todennäköisesti ilmarako on vasaroinnin/heppauksen edetessä kiinni jostain kohtaa, jolloin 1 mm katkaisulaikalla avataan sopivaksi ja vasarointia/heppaamista jatketaan kunnes pala on tasaisesti paikallaan...
... ja hitsataan kiinni. Älä vedä kerralla kiinni, vaan noin 10-15 mm pätkissä sieltä täältä, kunnes pala on kierretty läpi. Kuvasta näkyy myös, kuinka palan oikealla puolella oli myös korjailtu aiemmin; näkyvissä on vanhaa saumaa viitisen senttiä palan yläreunan linjan yläpuolella. Sauma oli teknisesti hyvää, ei huokosia ja pelti ehjää, joten jätin siihen, vaikkei aivan täydellisesti syvyyssuunnassa ollutkaan asemoitu. Pakkelia joudutaan joka tapauksessa käyttämään, joten laitettakoon sitä vähän tähän kohtaan. Mutta vain vähän, tokihan kuitenkin laitan tinan alimmaksi.
Kivellä isoimmat pois ja sen jälkeen vähän fiiberiä...
...ja tinaa päälle. Nyt saa jäädä odottelemaan maalauspohjatöitä.
Löytyi sitten vielä tinausta varten putsatessani sanomista vasemmasta A-tolpastakin. Pintapeltiin oli syöpynyt reikää ja laajentelin sitä vielä tunnustellakseni vaurion laajuutta...
...ja avasin sen verran kuin tarpeen.
Hitsasin paikan. Tässä vaiheessa sauma ei hääviltä näytä, koska hitsasin sen oikeastaan sarjana isompia heppejä. Vaikka tavallaan kulmapaikassa onkin, näytti etenkin yläpuoli siltä, että saattaisi vedelläkin. Ei kuitenkaan onneksi vedellyt, vaikkei sillä niin suurta merkitystä olisi ollutkaan muuta kuin katon osalta, koska tässä kohtaa tolppaa on saumakohta.
Enimmät hiottu pois ja päälle vähän neekerintukkaa...
...ja tina päälle.
...samat temput toiselle puolelle.
Lopuksi hiointinan noin suurinpiirtein, lopullinen hionta olisi siis tarkoitus tehdä maalauspohjatöiden yhteydessä. Nyt liippasin sen siksi, että saan nuo karmin sisäosat tehtyä valmiiksi, koska niihin on tarkoitus vetää POR-15 päälle. Kuvassa tämä alustavakin hionta on kesken...
Tässä vaiheessa hommat alkoivat olla jo tehtyinä, niin ainakin luulin. Tuo ensimmäisenä korjattu oikea takakylki alkoi herättää epäilyksiä, ja tarkistusmittauksissa se olikin 15 mm sisällä pyöräkotelon päästä, vaikka sitä oli jo levitettykin. Hiukka huolimatonta työtä.
Kotelo siis vanhan sauman vierestä pohjasta halki ja kiilaa väliin...
...mitä ennen oli reuna viilleetty muutamasta kohtaa auki ja irroitettu sisälokari reunasta tältä alueelta. Tämä siksi, että halusin kyljen taipuvan vain alaosastaan, tuossa kuvan yläreunan kohdalla leveys olikin oikea. Kuvassa näkyvä vaalea aine on ylempänä olevan sauman tinaroippeita, joita en vielä tässä vaiheessa ole hionut pois.
Pieni lappu hepeillä väliin tukemaan pohja paikalleen ja kiila pois. Kuvasta näkee, että leikkaus ei ole aivan suoraviivainen johtuen kohtuullisen lujasti pikalleen alapäästään hitsatusta sisälokarista.
Tämän jälkeen temmottiinkin vain täyssaumat kiinni ja peltihommat loppuvat korin osalta tähän !
Seuraavassa osassa aloitellaan pohjan maalaustöitä.
