GENERAL INFORMATION
Artikkelitarjontaa on kertynyt rakennusprojektin aikana. Löydät artikkelit allaolevista linkeistä, myös hieman yleisempääkin linkkitarjontaa on esillä.
Hauskoja lukuhetkiä !
TECH MATERIAL
Hitsausta Torinon alla
Tekniikka
Teknilliset artikkelit käsittelevät aihepiirejä pääosin Fordin tiimoilta yleensä ja Torinosta erikseen.
Aiheet löytyvät pääasiassa kirjoittajan oman ajopelinsä rakentelun aikana dokumentoiduista työohjeista ja -kuvauksista, mutta mukana on myös teoreettisempaakin aineistoa sekä yleisluonteista dataa, taulukkotietoa yms..
Huomautettakoon tässä yhteydessä, että työohjeet ja -kuvaukset ovat lähinnä dokumentaatiota siitä, miten tekijä on itse nähnyt parhaaksi työt aikanaan tehdä. Lukemisessa ja soveltamisessa tulee käyttää tervettä järkeä ja soveltaa aineistoa käyttöönsä omien tarkoitustaan vastaaviksi tai ainakin nyt vähintään tietyn kriittisen otteen kautta.
Itse olen pyrkinyt tietynlaiseen perinpohjaisuuteen, joten useasta asiasta pääsee varmasti vähän vähemmilläkin töillä. Tulee myös muistaa, että käytössäni ovat olleet ne tyypilliset harrastajan perustyökalut, joten ammattimaisen korjaamon laitteilla tehtynä/teetettynä moni asia voisi olla helpompaa.
Toivon dokumentaatiosta joka tapauksessa olevan hyötyä lukijoilleni !
TORINON PELTITYÖT, OSA IV, AUTON ETUPÄÄ
YLEISTÄ
Tässä tarinassa käydään läpi sitä tavallisinta peltiremonttia; osittain puhkiruostuneiden pohjan ja takasisälokareitten yms. kunnostusta. Koska olin itse etsiskellyt joskus aiheesta huonolla menestyksellä tietoja, kuvia sekä esimerkkejä ja monen muunkin huomasin olevan niitä vailla, pyrinkin tässä artikkelissa dokumentoimaan tekemiseni kohtuullisen tarkasti. Toivottavasti tästä vaivannäöstä on hyötyä joillekuille omaa autoaan laittaville :-).
Mainittakoon täydennykseksi vielä, että itse olen ajan kanssa pyrkinyt tekemään asioita ehkä vähän vaikean kautta ja pyrkinyt säilyttämään alkuperäisen ulkonäön monessa sellaisessakin paikassa, jotka eivät ilman vaikeita tarkasteluasentoja ja taskulamppua edes näy :-). Siis järkeä käteen omissa hommisssa... Tässä artikkelissa tarinaa oman Fordini peltitöistä ja muista asiaan liittyvistä toimenpiteistä aina pohjan ja kabiinin sisäpuolen maalaukseen asti. Auton maalausta käsittelevissä artikkeleissa tarkastellaan auton ulkopuolen maalausta puhtaalle pellille hionnasta viimeiseen lakkakerrokseen asti.
Edelleenkin esittelen tässä miten itse olen asiat tehnyt. Tapoja on monessa asiassa useita mahdollisia. Tervettä järkeä saa ja pitää käyttää ! Uskoisin kuitenkin, että näiltä riveiltä välittyvän idean soveltamisella erittäin suuri osa harrastajista saa vähintäänkin "riittävän hyvän" mallin korjata harrasteajoneuvonsa. Kiire ei saa kuitenkaan olla..
TORINON PELTITYÖT, OSA IV, AUTON ETUPÄÄ
Kuten edellisistä osissa näimme, surullisen paljon oli tehtävää auton oikeassa takaosassa.
Vasen on vielä tekemättä, mutta tässä välissä siirryin etupäähän. Paljon oli tehtävää...
Suojavälineistä
AINA kun hiot jotakin, on EHDOTTOMAN tärkeää käyttää asianmukaisia suojavälineitä. Tämä kannattaa uskoa ennen kuin mitään sattuu, sillä varmasti sattuu ennen pitkää. Niin pientä hommaa ei juuri olekaan, ettei ainakin silmiä pidä suojata. Perusvarustus on asianmukaisten työvaatteiden lisäksi, sopivat työkäsineet, visiiri tai suojalasit. Itse kannatan visiiriä, koska se suojaa kasvot kokonaisuudessaan, mikä on hyvä asia etenkin teräsharjojen kanssa pelatessa, niistä irtoavat säikeet saattavat vauhdilla poskeen osuessaan upota melko syvällekin. Lisäksi tarvitaan kuulosuojat (tulpatkin käyvät, mutteivat melunvaimennukseltaan läheskään yhtä hyvät) sekä hengityssuojain. Hionnastta irtoaa aivan riittävästi pölyä, joka ilman suojausta on keuhkoissasi kaikkine maali- yms. mielenkiintoisine jäämineen. Kannattaa muistaa, että vanhojen autojen pinnassa olevat aineet ovat aikakaudelta, jolloin kemikaaleja ei juuri laki säädellyt ja saattavat sisältää mitä eksoottisimpia myrkkyjä. Kuvassa näkyvä kahdella patruunalla varustettu malli on hyvä, virtauspinta-ala on riittävän suuri mahdollistamaan melko esteettömän hengityksen ja suodatuskykynä kannattaa käyttää liuotinhöyryjä suodattamaan tarkoitettuja, pitää varmasti pölynkin loitolla ja samoilla tulilla ilman panosten vaihtoa voit läträtä myös maalinpoistoaineiden ja muiden kemikaalien kanssa. Maalinpoistoaineet etenkin ovat sen tason myrkkyjä, että ilman asianmukaista suojausta niitä EI SAA käyttää.
Jonkinlainen "Härski-Hartikainen" -lätsä pisteenä i:n päälle suojaa hiukset irtoavalta pölyltä ainakin suurimmalta osalta. Ja antaa tiettyä katu-uskottavuutta :-) Paremman suojan antaa kuitenkin hiontahuppu.
Apukuskin etujalkatilaa oli joku joskus jo paikkaillut, mutta jälki oli kaikkean muuta kuin hyvää. Päätettiin ottaa homma uusiksi ja kuvassa näkyykin irtileikatun palan jättämä aukko.
...ehjätty kulmapalanen puhallettuna puhtaaksi...
...kuten myös tämä vasen etukulma.
Jätin oikean jalkatilan rauhaan paikkapalan puhalluksen ajaksi ja siirryin tutkimaan vasempaa. Lattian ja kotelon yhtymäkohdassa on 4 eri peltiä päällekkäin ja tämmöiset kerrokset ovat aika alttiita ruostumaan. Poistin kotelon ulkoreunasta ruostuneen palan ja kerros kerrokselta tämän sivuseinän ja siihen liittyvät pellit, jotka menevät lattian vierestä "läpi" ja pistehitsautuvat osaksi kotelopalkin sisäseinää.
...eli ensin tuin korin oviaukon pysty- pituus- ja leveyssuunnassa ja sen jälkeen laikkasin kotelon etuosan irti. Kiinnitys oli aika jämäkkä, tolppa ei juuri hievahtanutkaan palan poiston yhteydessä kuten ei pitänytkään. Syy miksi tein vasemman puolen ensin on oikeastaan kaksijakoinen; Tämä on se pienempi peltitöinen puoli ja toiseksi kori on pukeilla vastakkaisen puolen takahelmasta johtuen siten, että siihen sekä tähän etuhelmaan kohdistuu pienempi paine. Kun tämä puoli on tukevasti kasassa, on kori jämäkämpi taas aloittaa toinen etukulma
Melkoisen työstämisen jälkeen pala oli taas sen verran mallillaan, että sen voi hepata kiinni. Ensin näkyviin tuleva osa, eli kynnyksen oviaukossa oleva osa tarkasti kulmasta kiinni ja varmistetaan, että jokainen pinta oli linjassaan. Sitten muualta kiinni katsoen, että linjat olivat suorat. Tässä vaiheessa ahdistavia saumoja voi vielä availla katkaisulaikalla liikevaran lisäämiseksi. Lopuksi tarkistin vielä linjat ja muutamat kriittiset mitat ja kun kerran hyvältä näytti, heppasin palan ympäriinsä kiinni samalla vasaran kanssa varmistaen, että jokainen päätysauma oli todellakin päädyt vastakkain eikä vain sinne päin.
Joudun pellittämään uudesta pellistä palan etupuolelle tulevan alueen, joka kuvassa onkin kuorittu kerros kerrallaan auki. Ennen pellitystä toki korjataan alla näkyvät kantatut pellinpäät, joista takimmainen on itse asiassa osa sisälattiaa. Sisälattian joudun tekemään osittain uusiksi muutenkin, koska edellisen korjaajan jälki ei oikein tyydytä silmääni. Ennen näitä hommia palasin kuitenkin apukuskin puolelle, koska sinne tulevassa korjauspalassa on selvästi nähtävissä rakenne sellaisena kuin se uutena on ollut ja kopioin rakenteen tälle puolelle.
Oikealla puolen tuin oviaukkoa ja kojelautaa lisää ottamaan vastaan pellin poistojen aiheuttamat rasitukset ja aloin leikkelemään peltiä...
Lattiasta oli jo pala otettu, mutta nurkka oli ruostunut ja lisäksi oli täysi syy olettaa palkin vierestä alas menevien päällekkäin pistehitsattujen peltien olevan yhtä huonossa kunnossa kuin toisellakin puolella. Lisäksi joskus paikattu lattia ei etuosastaan oikein miellyttänyt silmää ja eturunkopuslien kiinnityskohdasta oli pellit poistettu ajat sitten...
... joten laikkasin koko kulman pois...
...sama karmea näky edestä...
... ja kun aloin tutkimaan koteloa sisältä, löytyi taas tuo ruostemöykky, joka joskus oli ollut siisti nippu päällekkäin pistehitsattua peltiä. Kotelo oli luonnollisesti myös ruostunut puhki...
...joten töihin ja muutaman ajan sovittelun ja rälläköinnin jälkeen homma alkaa olla hepeissänsä...
...ja sama edestä. Vaatii pikkasen harrastuneisuutta...
Kynnyskotelon alareunat eivät oikein tuntuneet sopivan paikalleen, joten tutkailin koteloita tarkemmin ja allaolevista hieman eri kuvakulmista otetuista kuvistakin selviää syy.
Kotelon pistehitsaukset olivat jo tehtaalla menneet hieman persiilleen, mikä ei USA:n tuolloiselle autoteollisuudelle ollut kummoinenkaan moka :-) Kuvassa oikeanpuoleinen on kuskinpuolelta ja se sopi mainiosti, mutta vasemman kuvan, eli apukuskin puolen ulkopinta oli liian alhaalla. Tämän johdosta kotelon alareunat eivät osuneet kunnolla yhteen vaan raputtivat useamman millin...
...eli siis kotelon sisäreuna rälläkällä auki ja pajavasaraa alareunaan. Sitten railoa taas auki ja taas vähän vasaraa. Lopputulemana kotelon päät istuivat juuri kuten piti.
Kynnyshommien jälkeen siirryin tekemään lattiaa. Kuvassa puhalluksen jälkeen harmaassa paikkapalassa muutama lattianriekale vielä reikien välissä kiinni. Näistäkin osa lähtee. Tässä vaiheessa on tarkoitus jättää lattiassa olevat jäykistepokkaukset jäljelle, koska näitä on aika työläs suorasta pellistä naputella. Nämä olivat onneksi ehjät. Sen sijaan tasaiset paikat olivat reiillä, joten ne korvataan uudella pellillä. Keskimmäisessä paikassa pala jo laikattu irti ja lisäksi irroitettu myös pistehitseistään ruskeana näkyvästä etuosasta. Sama tehdään muillekin tasaisille alueille, pistehitsien alta löytyvä pelli putsataan ja aletaan sovittaa uutta peltiä...
... tähän malliin. Salama tekee kuvasta aika karmean näköisen korostamalla värieroja. Kuvassa ruskeana näkyvät kohdat eivät itse asiassa ole ruostetta, vaan pölyä, hitsausjälkiä ja satunnaisia pohjamaalin jämiä. Uusien peltien etuosassa näkyvät hepit ovat MIG:illä tehtyjä pistehitsejä, laitoin ne jopa alkuperäiseen paikkaan :-) Tämmöiset tehdään yksinkertaisesti poraamalla päälle tulevaan peltiin halutun kokoinen reikä haluttuun paikkaan ja hitsaamalla pelti siitä pohjalla olevaan peltiin kiinni. Pussihousumeininkiä, sanoisi joku, mutta saahan sitä askarrella :-) Pellit jätetty edelleen heppeihin, hitsaan kunnolla miltei tyhjän kaasupullon vaihdon jälkeen.
Heppailin vielä tulipellin päät paikkaansa ja apukuskin puoli onkin sitten täyssaumoja vailla. Tosin kaasupullokin on tässä vaiheessa tyhjä, joten palataan asiaan myöhemmin.
Kuskinpuolen jalkatila vaati myös huomiota. Tämän oli joku joskus korjannut aika rumasti; ratsupaikkaa vedetty suoraan vanhan pellin päälle ja saumat oli jätetty hiomatta. Olin hionut saumat suunnilleen tasaisiksi jo aiemmin, mutta päätin silti tehdä paikat uudelleen.
Pitkällisen miettimisen jälkeen alkoivat leikkauslinjat hahmottua ja pelti poistui sitten vauhdikkaasti tarkoituksena tietenkin välttää ylimääräisiä vaurioita. Tähän ei ole olemassa valmiiksi sopivaa paikkaa, joten joudun tekemään suorasta pellistä.... Eräällä tutulla kyllä olisi Rancheron koppa odottelemassa nurkalla ja siitä löytyisi tulipelti, mutta kaverin kiireiden takia sitä ei pääse leikkelemään. No, katsotaanpa, miten pelti taipuu :-)
Edellisessä kuvssa aukon keskellä ruskeana näkyvä runkopuslien pulttien kiinnitysrauta oli sen verran hapettunut, että laikkasin sen pois. Ennen sitä jouduin tekemään hieman eksoottisen merkintäratkaisun: Reikien paikkaa oli vaikea haarukoida mittomalla mistään luotettavasti, joten hitsasin väliaikaisesti sisäpuolelle putkenpätkän, jossa olevat "viisarit" osoittivat tulevien reikien paikat. Itse pulttausrautaa aloin hahmottamaan 3 mm RST-palasesta, sopivaa n. 2 mm lattaa ei sattunut olemaan. Tuleepa ainakin vahva :-) Kuvassa vanha ja uuden aihio rinnakkain....
... tässä vaiheessa ulkopelti on jo haettu muotoonsa ja valmistellaan pulttausraudan ja pellin hitsaamista toisiinsa. Pulttausraudassa nähtävissä kaikki tarvittavat reiät. Samat reiät on myös tehty kiinnihitsattavaan peltiin, ne avarretaan hitsauksen jälkeen koneviilalla samaan kokoon kuin raudan reiät. Peltiin on myös toiselle puolelle tehty samalla terällä useita reikiä, joista pelti hitsataan pistehitsiä imitoiden rautaan kiinni...
... ja tässä koko komeus on jo hepattu auton pohjaan. Tästä kulmasta erottaa myös nuo edellämainitut pistehitsit hiottuna reikien ympäristössä.
...kuva vähän toisesta kulmasta. Ei näytä hääviltä, mutta tästä se tulee. Alla näkyy lattian jatkopelti jo paikallaan etureunassa, tästä kohtaa oli poistettu ruostunut pala ja paikalle lätkäisty ratsupaikka. Myös aukon vasemmanpuoleista reunaa on jatkettu paikkapalalla, alkuperäinen pala oli niinikään hitsattu piloille edellisen sepän toimesta ja jouduin poistamaan sen...
... sama paikka sisäpuolelta...
... taas lisää peltiä paikalleen. Tarkoitus on saada edellisten korjaajien "hukkaama" jalkatilassa oleva syvennys (kouru) alkuperäiseen malliinsa. Aika v-mäinen tehtävä, kulmaa ja kanttausta ristiin joka suuntaan. Jouduin tekemään aika eksoottisia leikkauksia...
...nyt alkaa pellit olla jo paikallaan sisäpuolella...
... mutta ulkopuoli näyttää vielä tältä. Kouru on jo mallissaan, mutta kourun päälle tulee vielä osittain toinen kerros peltiä alkuperäisen mallin mukaan.
...näin. Alkaa olla pikkuhiljaa siinä. Homman olisi voinut tehdä muillakin tavoin, mutta itse tein näin...
...tässä vertailun vuoksi kuva vastaavasta vehkeestä. Kuvia käytin mallina.
...ja jälkeenpäin lisättynä kuva tehdystä kohdasta maali päällä. Väittäisin olevan samaa näköä :-)
Seuraavassa osassa jatketaan peltitöitä auton keskivaiheilla.
