GENERAL INFORMATION
Artikkelitarjontaa on kertynyt rakennusprojektin aikana. Löydät artikkelit allaolevista linkeistä, myös hieman yleisempääkin linkkitarjontaa on esillä.
Hauskoja lukuhetkiä !
TECH MATERIAL
Hitsausta Torinon alla
Tekniikka
Teknilliset artikkelit käsittelevät aihepiirejä pääosin Fordin tiimoilta yleensä ja Torinosta erikseen.
Aiheet löytyvät pääasiassa kirjoittajan oman ajopelinsä rakentelun aikana dokumentoiduista työohjeista ja -kuvauksista, mutta mukana on myös teoreettisempaakin aineistoa sekä yleisluonteista dataa, taulukkotietoa yms..
Huomautettakoon tässä yhteydessä, että työohjeet ja -kuvaukset ovat lähinnä dokumentaatiota siitä, miten tekijä on itse nähnyt parhaaksi työt aikanaan tehdä. Lukemisessa ja soveltamisessa tulee käyttää tervettä järkeä ja soveltaa aineistoa käyttöönsä omien tarkoitustaan vastaaviksi tai ainakin nyt vähintään tietyn kriittisen otteen kautta.
Itse olen pyrkinyt tietynlaiseen perinpohjaisuuteen, joten useasta asiasta pääsee varmasti vähän vähemmilläkin töillä. Tulee myös muistaa, että käytössäni ovat olleet ne tyypilliset harrastajan perustyökalut, joten ammattimaisen korjaamon laitteilla tehtynä/teetettynä moni asia voisi olla helpompaa.
Toivon dokumentaatiosta joka tapauksessa olevan hyötyä lukijoilleni !
TORINON PELTITYÖT, OSA VI: VASEN TAKAOSA I
YLEISTÄ
Tässä tarinassa käydään läpi sitä tavallisinta peltiremonttia; osittain puhkiruostuneiden pohjan ja takasisälokareitten yms. kunnostusta. Koska olin itse etsiskellyt joskus aiheesta huonolla menestyksellä tietoja, kuvia sekä esimerkkejä ja monen muunkin huomasin olevan niitä vailla, pyrinkin tässä artikkelissa dokumentoimaan tekemiseni kohtuullisen tarkasti. Toivottavasti tästä vaivannäöstä on hyötyä joillekuille omaa autoaan laittaville :-).
Mainittakoon täydennykseksi vielä, että itse olen ajan kanssa pyrkinyt tekemään asioita ehkä vähän vaikean kautta ja pyrkinyt säilyttämään alkuperäisen ulkonäön monessa sellaisessakin paikassa, jotka eivät ilman vaikeita tarkasteluasentoja ja taskulamppua edes näy :-). Siis järkeä käteen omissa hommisssa... Tässä artikkelissa tarinaa oman Fordini peltitöistä ja muista asiaan liittyvistä toimenpiteistä aina pohjan ja kabiinin sisäpuolen maalaukseen asti. Auton maalausta käsittelevissä artikkeleissa tarkastellaan auton ulkopuolen maalausta puhtaalle pellille hionnasta viimeiseen lakkakerrokseen asti.
Edelleenkin esittelen tässä miten itse olen asiat tehnyt. Tapoja on monessa asiassa useita mahdollisia. Tervettä järkeä saa ja pitää käyttää ! Uskoisin kuitenkin, että näiltä riveiltä välittyvän idean soveltamisella erittäin suuri osa harrastajista saa vähintäänkin "riittävän hyvän" mallin korjata harrasteajoneuvonsa. Kiire ei saa kuitenkaan olla..
TORINON PELTITYÖT, OSA VI. VASEN TAKAOSA I
Tässä vaiheessa ssiirryin jälleen auton takaosaan, joka olikin sitten se pahiten mädäntynyt osa ja jonka olin
tarkoituksella jättänyt viimeiseksi.
Saumahiontavälineistä
Jokainen tekee tyylillään ja työkaluillaan, mutta kuvan välineillä pääsee jo pitkälle. Rälläkäksi kannattaa hommata kunnon peli, nuo parinkympin koneet menettelevät kodin tee-se-itse -miehelle, joka tekee kerran vuodessa huonekaluputkesta kiinnikkeitä hyllyynsä, mutta vähänkään ammattimaisempiin hommiin kannattaa laitteisiin sijoittaa jo jonkin verran. Pahin kokeilemani halpisrälläkkä kesti vajaan yhden laikan ! Halvimpien koneiden teholuokka on jossain 700 W:n kintailla, mutta esim. itse ajelen reilun 1000 W:n Metabolla, joka kustantaa n. 130 euroa riippuen mistä ostaa. Takuuta 3 vuotta. Laikan kooksi 125 mm ja jos on valinnanvaraa konetta ostaessa, kannattaa vielä samassa laatu- ja hintaluokassa ottaa pienikokoisin.
Kuvassa rälläkässä on kiinni "kivi" eli perinteellinen teräshiontalaikka, toinen kivi keskellä alimmaisena. Tälläinen 125x6 mm on melkomoisen sopiva pahoihinkin paikkoihin, kaikkiin koloihin sillä ei tietenkään pääse. Kiven vahvuus on hyvä olla ainakin tuo 6 mm., jolloin laikalla voi hioa pystyssäkin, mikä on melko välttämätöntä monessa tilanteessa.
Keskellä ylimmäisenä lamellilaikka. jolla saa myös ainetta hyvin pois, huonona puolena laikka kuluu äkkiä kiiltäväksi, etenkin kärjellä hiottaessa ja on sitä kautta nopeasti entinen. Näitä en itse tämäntyyppisissä hommissa juuri käytä. Näitä saa useita eri karkeuksia ja kiven jäljen tasoittamiseen käy hyvin.
Vasemmalla ylimpänä 1 mm katkaisulaikka, joka on ehdoton peli autopelleissä. Mitä ohuempi, sen vähemmän lämpöä kohteeseen siirtyy ja sitä kapeampi tietysti railo. Vaikka ohuempiakin saa, käytän millistä lähinnä siksi, että se on vielä riittävän jämäkkä ja millin pellille päittäissaumassa tuo 1 milli on juuri sopiva ilmarako.
Vasemmalla alla fiiberilaikka, jolla voi hioa enemmänkin pinnan puhdistustarkoituksessa. Kuvassa kuitenkin näytillä. Nämä tukkiutuvat helposti ja niitä saa olla alvariinsa läpsimässä puhtaaksi. Kuvan laikka tosin tarrapikakiinnityksellä, joten putsaus ja vaihto käy nopeasti.
Yllä halpissatsi hiomakiviä. Näitä voi käyttää pieniin paikkoihin, jos haluaa tehdä hyvin tarkkaa jälkeä. Tosin näissä kyllä kannattaa hommata laatua, nuo halvat hajoilevat ja kuluvat herkästi.
Sähkökoneen sijaan monesti paineilmakone on keveytensä takia oiva kalu, jos haluaa säästää käsivarsiaan. Toisaalta taas kevyessä koneessa laikan tärinät tuntuvat sormissa aika helposti ja tietenkin vaatii riittävän ison kompressorin. Paineilmakoneet ovat lisäksi yleensä pienempikokoisempia, joten ne mahtuvat paremmin paikkoihin, jonne sähkökoneella ei välttämättä hyvin pääse. Paineilmakoneita löytyy laaja valikoima erityyppisiä ja -muotoisia eri tarkoituksiin.
Kuvassa ne hyödyllisimmät. Keskellä paineilmahiomakone, jossa kiinni fiiberilaikka. Oikealla "kivi" ja vasemmalla paineilmavinku pyörivällä viilalla. Erittäin hyvä kampe hankaliin paikkoihin; syö nopeasti eikä kulu. Tämän kanssa kannattaa olla tarkkana, muuten saattaa syödä vähän liiankin nopeasti...
Seuraavaksi olikin sitten aika syöksyä vasemman takapyöräkotelon ympäristön kimppuun, jossa työtä olikin sitten aivan riittävästi odottamassa. Tutkailtuani asiaa päätin tehdä lattian/takaseinän ensin, jotta saisin sisälokasuojalle ehjää tartuntapintaa. Kuten kuvasta näkyy, aika murheellisen näköistä... Ratsupaikkoja oli lyöty jo aiemmin reikien päälle ja sisälokasuoja oli pahassa kunnossa...
...kuten tästäkin kuvasta läheltä runkopalkin koteloa voi päätellä...
Aluksi tuin korin pyöräkotelon kohdalta hitsaamalla RHS-palkin koripukkien väliin ja edelleen hitsaamalla palkin kotelon reunaan kiinni. Tunkkasin koria sen verran ylöspäin ennen hitsausta koteloon, että kori einää nojaa koko painollaan takimmaiseen koripukkiin pyöräkotelon takaa. Tällä estetään korin mahdollinen taittuminen sisälokasuojan rakenteita purettaessa. Lisäksi lokareita ei suinkaan raadella kerralla pois, vaan tarkoitus on jaksottaisesti edetä korjaustöissä purkien osa kerrallaan ja korjaten samalla, ettei kantavat rakenteet katoa kerralla :-) Huom ! Kuva on lisätty jälkeen päin, joten siinä näyykin jo tehtyjä töitä.
Aloitin avaamalla pohjan sisältä palkin päältä. Tähänkin oli aikaisemmin huitaistu ratsupaikka ja lisäksi palkissa näytti olebvan ruoste alla, joten auki vaan. Kuvasta näkyy myös, että jälkeenpäin tehtyä saumaa oli muuallakin...
Pellin alta löytyikin sitten melko kasa ruostetta. Näinköhän joutuu palkkia korjaamaan... Ei onneksi, sillä ruoste oli peräisin päällä olleesta peltinipusta, joka oli syöpunyt olemattomiin. Itse palkki oli sinkattu, joten se oli loppupelissä kohtuullisen ehjä. Ford sinkkasi nämä alustan tukevat osa jo 50-luvulta lähtien, onneksi.
Avasin lisää takaseinää, kuvan aukosta näkyvän tukipalan alla (tästä suunnasta katsottuna päällä) oleva pelli oli reunoilta puhki lähes kautta linjan, joten se korvataan uudella. Tarkoitus tässä vaiheessa on kaivaa esiin seinän tukena oleva palkki ja restauroida se tarvittavissa määrin...
Saadakseni jonkinmoista reunaa pohjan pelleille ja saadakseni tuo seinän tukipalkin pään näkösälle purin jonkin matkaa lokarin sisäreunaa...
...ja tässä tuo palkki. Alalieve on jo korjattu...
...samoin kynnyspalkin sisäpää...
...ja tässä tukipalan taakse laitettu jo ensimmäinen korjauspala.
...samaten lattiaan alimmainen pelti, jonka päälle osittain on tehtaalla asennettu varsinainen pohjapelti...
...jota sovitetaan tässä.
Palataksemme tähän sisälokasuojan reunaan, se sai tässä vaiheessa hieman jatketta itseensä, jotta olisi helpompi tähtäillä pohjapeltejä kohtaansa...
...kuten esimerkiksi tätä palaa tässä. Sen ja edessä olevan pellin rako onkin sitten mielenkiintoinen yhdistettävä...
Sama toiselta puolelta.
...pohja onkin tässä jo tehtynä heppeihin asti.
Seuraavaksi aloin purkamaan sisälokaria, joka olikin sitten pahimmillaan tällaista...
...sitä ennen kuitenkin paikkasin pari reikää ja yritin samalla tukea rakennetta sekä saada muodon säilymään vetämällä pari lappua yli puolelta toiselle näiden reikien kohdalta jotka siis tulivat hoidettua samalla.
...ja sen jälkeen alkaakin pellin vääntely, jossa tuohon reunaan laputetaan sopivat kaaripalat paikalleen. Sen verran taas moneen suuntaan kaarevaa rakennetta, että kovin isoista palasista ei kannata alkaa tekemään.
Tässä lokari onkin jo pellitetty puoleenväliin saakka ja hepatut saumat hitsattu kokonaan.
Tässä vaiheessa hioin lokasuojan auton sisäpuolelta, että sisäkylkipellin ja lokasuojan väliin tulevat palat olisi helpompi asentaa. Samalla hioin kaikki muutkin tähän mennessä tehdyt saumat ja korjaushitsaukset hionnan jälkeen on vielä tehtävä...
...ja tässä näkyykin alapäästä nuo lokarin kaaren ja sisäkylkipellin väliin hitsatut peltipalat. Nämä jatkoin lokarin puoliväliin asti tarkoituksen jäykistää lokaria mahdollisimman paljon ennen enempää purkimista.
Korjattu takaseinä kaareutuu hattuhyllyn alla tasaiseksi osaksi laskeakseen jälleen peräkontin lattiaksi. Kuva on tältä tasanteelta, josta poistin suht reilusti peltiä koska siinä oli jokunen reikä ja toiseksi siksi, että alla oleva peräkontin kaaritukipalkki ei vaikuttanut enää olevan elämänsä kunnossa. Korroosio oli jälleen mellastanut, tuo palkin keskellä näkyvä reikä kuuluukin siinä olla, mutta tuo toinen ei, se syntyi luotipäävasaralla iskettyäni. Tälläistä palkkia on onneksi kaveri luvannut vääntää muutaman metrin värkiksi...
Tutkittuani tukirakenteita päädyin niiden olevan riittävän tukevia, että voin alkaa isomminkin poistelemaan vaihdettavaa peltiä. Kuvassa näkyvä aikaisemmin paikattu alue lähtee taas reikien ja huonon paikkauksen takia ja ennen kaikkea siksi, että alle oli jätetty vanhat pellit, jotka eivät tälläisessä paikkauksessa ainakaan paremmaksi olleet vuosien saatossa tulleet. Kuvassa näkyy paikkojen oikealla puolella etenevä leikattu sauma. Toinen, mikä kuvasta kannattaa ikään kuin vinkkinä huomioida, on oikealla puolella näkyvä paineilmahiomakone; katkaisulaikat, jotka eivät enää rälläkässä yllä minnekään, menevät vielä pitkään tälläisessä ja mitä tärkeintä, mahtuvat erittäin pahoihin paikkoihin ja leikkavat todella hyvin paineilmakoneille tyypillisen korkean kierrosluvun ansiosta.
Tässä kuva edellisen kuvan kohdasta alapuolelta. Ei kovin hyvä... Tämäkin pelti sai lähteä...
...kuvassa pellin poisto vaiheessa. Alta paljastuu tukikaari, johon joudutaan leipomaan yksi sun toinenkin korjaus. Ruoste oli tullut läpi suunnilleen kuvan keskellä näkyvän runkopultin kiinnityskohdan ympäristössä monin paikoin, eikä isolla alueella ollut kaaren peltiä jäljellä ollenkaan...
... kuten kuvasta näkyy.
Seuraavassa osassa jatketaan peltitöitä.
